[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]
14.02.2016

Rafael Hellsten: SOTE-vero 14.02.2016

"Hirveä vuosikymmeniä kestävä tahkoaminen ja sitten ei vieläkään osata antaa selkeää rautalankamallia kansalle"

Uusi SOTE-vero, samalla veronkannon muutos

Helsingin Sanomat, A12, 11.02.2016 Helsingin sanomien jutussa on tiivistelmä HS.fi/hstv:n keskustelusta, jossa olivat mm. valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare, Keskuskauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell. Aiheena oli verotuksen muuttuminen ja mahdollinen kuntaveron puolittuminen.

Taso samana

Todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua kuntaverot pienevät lähes puoleen. Ei se kuitenkaan tarkoita, että verotettaisiin kokonaisuutena kansalaisia vähemmän. Samat veromäärät menevät kuin ennenkin ellei enemmänkin. Sitä vain nimitetään eri nimikkeillä.

Tarkoitus on, että kuntaveron nimellä kerättäisiin vain puolet entisestä määrästä ja toinen puuttuva puoli SOTE-verona valtiolle ja valtiolta jaettaisiin sitten tarvitseville tai jotain tämäntapaista. "Eihän ne itsekään kai tiedä tarkkaan, miten se menee."

AMPÄRIMALLI

Keskuskauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell totesi, että nyt olisi hyvä sauma miettiä verotuksen rakennetta muutenkin kokonaisuutena. Olen samaa mieltä ja nyt voisi samantien toteuttaa edellisessä jutussa hahmoteltu ämpärimalli.

Veroeurot samaan ämpäriin ensin

Kaikki verot ja maksut ainakin ihmisiltä voisi kerätä jonkin helposti laskettavan keräysprosentin mukaan "samaan raha-ämpäriin" ja siitä sitten jaettaisiin kaikille tarvitseville laitoksille ja eri hallintoon.

Veromäärien "korvamerkintä" tapahtuisi siis vasta lopullisessa jakovaiheessa ja veronmaksajalle annettaisiin kuitti jotenkin samaan tapaan kuin ostoksista annettaan kuitti, josta näkee esimerkiksi arvonlisäveron määrän prosentteina ja sen rahamäärän.

Toki, ei se alvin määrä ketään kiinnosta, paitsi tietenkin yrityksiä ja yrittäjiä, jotka niitä sitten voivat vähentää omassa verotuksessaan.

Taulukko kahdeksasta maksusta
eläkemaksu 5-7 % bruttopalkasta
työttömyysvakuutus 1 % bruttopalkasta
sairausvakuutus päivärahareilu 1 % bruttopalkasta
sairaanhoitomaksureilu 1 % bruttopalkasta
kuntaveronoin 15-17 % bruttopalkasta
valtionveronoin 0 - 12 % bruttopalkasta
kirkonvero (jäseniltä)noin 1 % bruttopalkasta
YLE-maksu (kaikilta)noin 0,5 % bruttopalkasta
YHTEENSÄ veroprosentti 20-35 % bruttopalkasta

Ylijohtaja Järvikare muistutti, että maksamme seitsemää eri veroa tuloistamme. Laskin taulukosta, että ilmeisesti YLE-vero unohtui, sehän on jopa kaikille pakollinen maksu. Eli eri veroja on kahdeksan (8) kappaletta.
Hyvä huomata, että verohallintokin koettaa yksinkertaistaa terminologiaa ja puhuu "kahdeksasta verosta" eikä maksuista.

VEROKARHUN KOURAT

Kemell keskuskauppakamarista toivoi, että verokarhulle ei luotaisi kolmatta kouraa (käpälää), ilmeisesti on kyse siitä, että pääverot kunta- ja valtionvero säilyisivät eikä luotaisi "sotekouraa" lisäksi. Jospa laitettaisiin koko verokarhu yksikäpäläiseksi, joka sillä yhdellä kämmenellä kauhoisi veroeurot siihen yhteen ämpäriin.

KUNNILLE JA SOTELLE TARPEEN MUKAAN

Ämpärimallin ongelma on se, että miten jyvitettäisiin jako-osuudet eri kunnille ja niille terveyden- ja sairaanhoitopalveluita sekä sosiaalipalveluita tekeville. Kuinka voidaan taata, että jaettu raha menee tuottavaan käyttöön, sillä ainahan raha kelpaa kaikille, mutta mitä ja miten sillä toimitaan, se on toinen asia.

VALTAONGELMA

Joka tapauksessa kunnat päättävät jatkossa vain puolikkaan rahamäärän käytöstä verrattuna nykyiseen. Niiden valta samalla vähenee ja niiden vastustus tietenkin kasvaa. Ei rahan väheneminen sinänsä ole aina se ydinongelma.

Entäpä ämpärimalli, jossa kunnat sivuutettaisiin kokonaan ja yhdistettäisiin kuntien valtionosuus- ja veronkantosysteemit ja valtio antaisi sillä "yhdellä kouralla" tarpeen mukaan. Silloin kunnat jäisivät vain alimmaisen, silti ihmisläheisen hallinnon toteutusportaaksi.

TEKNINEN ONGELMA; PERUSTUSLAKI

Kunnilla on perustuslain mukaan verotusoikeus ja itsehallinto. Ja todella paikalliset palvelut kyllä toimisivatkin "mukavammin", jos ne järjestettäisiin ja voitaisiin järjestää paikallisesti edelleenkin.

Mutta, jos ja kun ainakin SOTE-tehtävät siirretään pois kunnilta ja niiden rahat menevät aivan toisia teitä, niin miksei samantien ohitettaisi kunnat melkein kokonaan.

Perusopetuksen ja esikoulun voisi (ja pitää) jättää paikalliselle vastuulle inhimillisyyden vuoksi, että sinne perimmäiseenkin vähän isompaan kylään jäisi edes "jotain omaa". Ja jäisihän kuntien jäljellejääville hallinto-ihmisille jotain budjetin sorvausta viiden vuoden irtisanomisajan täytteeksi.

Edellisissä jutuissa olen ihmetellyt valtionosuuksien laskentakaavoja, joita on väsätty aivan liian monimutkaisiksi. Jos sellaiset saadaan jonkin "wanna-be -matemaatikon" toimesta aikaan, eikö voisi samaa teknistä vaivannäköä käyttää toisinpäin yksinkertaistamiseen. Tehtäisiin kaavat "veroämpärin" jakoperusteista kunnille.

Onhan sellainenkin kuin yhteisöveron tuotto saatu jaettua kuntien, valtion ja ennen myös seurakuntien kesken.

Luottamusmies ei enää ymmärrä valtionosuuslaskentaa ********************************************
Veroprosentit laskettu verohallinnon laskurilla ja omalla Excel -mallilla

Linkit hstv:n ohjelmiin
(tarkistettu 14.02.2016)
"http://www.hs.fi/hstv/uutiset/HSTV-studio+Kuntavero+puolittuu++pakolla+vai+vapaaehtoisesti/v1455081845127"
"http://www.hs.fi/hstv/uutiset/HSTV-studio+Sotevero+tulee+sinunkin+lompakollesi/v1455081730053"

14.02.2016
[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]