06.01.2016
[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]

Rafael Hellsten: Ankara verotus 1994

Palkan verotus keventynyt 10 prosenttiyksikköä 1994 - 2015

Vuonna 1994 palkansaajan verotus oli kireämpää kuin nykyään (2015). Vuonna 1994 käytettiin vielä markkoja ja keskipalkka oli aika tasan 10 000 mk/kuukausi eli 120  000 mk vuodessa. Siivooja, jota voidaan pitää pienipalkkaisena, ansaitsi 6  900 mk kuukaudessa eli vuosituloina 82  800 mk. Siivoojakin maksoi muuten valtion tuloveroa (Järvenoja s. 29) viitisen tonnia markkoina, tonni nykyrahaa (!!!), siis sitä veroa, jota nykyään maksetaan vasta 30 000:n euron tuloista.

Keskipalkasta (120 000 mk/vuosi) meni veroa (1994) kaikkine maksuineen 37,4 prosenttia ja siivoojan palkasta 30,0 prosenttia.

Nykyistä keskipalkkaa 3 300 euroa/kk, vuodessa (2015) 39 600 euroa verotetaan 29,3 prosenttia.

TAULUKKO, ERI AMMATTIEN PALKKKOJA JA VEROPROSENTTEJA, VUODET 1994 ja 2015,
lähteet Tilastokeskus ja Verohallinnon ohjeet (Tuloverolaki 1535/1992, kunkin vuoden täydennys, eri vero-oppaat)

Verotuksen lähtötiedot: palkkoja ja palkansaajia, perheettömiä ja lapsettomia (siis ei alaikäisiä), kuntaveroprosentit 18 % 1994, 20 % 2015, ikä alle 53 v, ei ole huomioitu tavallisia matkakuluja, ammattiliiton jäsenmaksuja eikä asuntolainojen korkoja, ainoastaan ne vähennykset, jotka saadaan "pyytämättä". Mukana kaikki pakolliset (eläke)maksut ja verot uutta yle-veroa (2015) myöten.
10 x keskipalkka 1994: 100 000 mk/kk 60 % 2015: 33 000 euroa/kk 53 %
5 x keskipalkka 1994: 50 000 mk/kk 57 % 2015: 16 500 euroa/kk 50 %
Terveyskeskuslääkäri 1994: 20 900 mk/kk 47 % 2015: 6 000 euroa/kk 38 %
Opettaja 1994: 11 500 mk/kk 39 % 2015: 3 200 euroa/kk 29 %
Keskipalkka 1994: 10 000 mk/kk 37 % 2015: 3 300 euroa/kk 29 %
Duunari 1994: 7 750 mk/kk 31 % 2015: 2 170 euroa/kk 22 %
Siivooja 1994: 6 900 mk/kk 30 % 2015: 2 000 euroa/kk 21 %
1/2 keskipalkasta 1994: 5 000 mk/kk 26 % 2015: 1 650 euroa/kk 17 %
1/3 keskipalkasta 1994: 3 333 mk/kk 22 % 2015: 1 100 euroa/kk 10 %
YLLÄTYS: Varsinkin viisin- ja kymmenkertaisten keskipalkkojen verotuksen ajattelin olevan vielä vuonna 1994 rankkaa, jopa 70-80 %. Se varsinainen suurituloisten murhaverotuksen aika oli 1970-luvulla, siitä tulossa myös oma juttunsa.

Vuorotellen vuosien varrella on kukin ryhmä (pienet palkat, keskipalkat, suuret palkat) itkeneet verotuksensa kovuutta, sitä enemmän, mitä enemmän on bruttotuloja. No, lähes kautta linjan (pienet palkat, keskisuuret ja isot) 20 vuodessa prosentit eli veroasteet ovat alentuneet melkein jopa 10 yksikköä.

Jos keskipalkkaista verotettaisiin vielä vuonna 2015 vuoden 1994 malliin, käteen jäisi vuodessa 3 - 4 000 euroa vähemmän. Se on tietysti ikuisuuskysymys, onko keskipalkalle 30 prosenttia sopiva veroaste, onko yli 50 prosentin menevät verot niitä lannistavia, pitääkö tonnin kuukausipalkkaa tai muuta tuloa verottaa ollenkaan, jotta siellä taas ei olisi lannistavuutta.

VUODEN 1994 VEROT NOPEA LASKEA

Kirjassa, Yksityishenkilön vero-opas (Markku Järvenoja, Asiatieto Oy, 1994) on selostettu selkeillä taulukoilla kyseisen verovuoden veroja ja niiden laskentaa.

Näitä historiallisia laskelmia on siis tehty kuten veljesten Vireä, Vapaa ja Viisas tarinoita: ei käytetä korko-, matka-, jäsenmaksuvähennyksiä eikä muitakaan. Ainoastaan viran puolesta anomatta annettavat lasketaan, kirkon veroa ei makseta. Vuoden 1994 kuntaprosenttina käytetään 18 % ja vuoden 2015 kuntaprosenttina 20 %. Ne ovat kunkin ajankohdan keskiarvot.

Vuonna 1994 verotuksessa on käytössä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (Järvenoja, s. 107), kuten nykyäänkin. Sen suuruus on kuitenkin vain pari prosenttia tuloista (vuosi 2015: melkein kymmenen ja ylikin) ja käytännössä sitä ei saa enää keskipalkan ylittävillä tuloilla. Kunnallinen perusvähennys annetaan (1994) käytännössä vain melko mitättömistä tuloista - ja tässä ne vähennykset sitten ovatkin vuonna 1994, joita annetaan pyytämättä - selkeä järjestelmä.
Lisäksi on tulonhankkimisvähennys (Järvenoja s. 81) on 3 prosenttia ( 3 %) bruttotuloista ja maksimissaan 2 100 mk, maksimimäärä saadaan jo puolikkaalla keskipalkasta. Se vastaa vuoden 2015, kaikille yhtäsuurta vakiovähennystä, 620 euroa.

OIKEUDENMUKAISTA, kaikkia tulolaatuja (palkat, korvaukset) verotetaan yhtä kireästi

Vuonna 1994 verotuksessa on sosiaalivakuutusmaksuja, kuten nykyäänkin. Silloin prosenttina on 1,9 %, MUTTA jos (puhtaita) tuloja on enemmän kuin 80 000 mk, silloin prosentti on tupla 3,8 %, eli korotettu sosiaalivakuutusmaksu määrätään yksinkertaisesti suurempituloisille eikä kuten nykyään vain etuustuloille (korotus on tosin hyvin pieni - turha?) Vuonna 1994 tavallisen tulonsaajan verotus on melko kireää, mutta koska vähennyksiä on vähän ja niitä ei erityisesti suunnata varta vasten palkkatulohin, myös etuustulojen saajan verotus ei ole niin hirveän kovaa verrattuna palkansaajien veroihin.

Palkan ja pääomatulon eriytys

Vuonna 1994 on jo (1. eriytysvuosi 1993)pääomatulot eli omaisuuden ansaitsemat (vuokrat, voitot, osingot...) tuotot eriytetty varsinaisista ihmisten ansaitsemista tuloista (palkat, eläkkeet...)

LUOKANOPETTAJAN VEROTUS

Tilastokeskuksen lähteessä mainitaan peruskoulun luokanopettajan keskipalkaksi 11 500 markkaa kuukaudessa vuonna 1994. Se olisi siis piirun verran silloisen keskipalkan yläpuolella ja sitä verotetaan kaikkine maksuineen 39 prosentilla.

Tilastokeskuksen kuntapalkkojen taulukosta voidaan haarukoida nykyisen luokanopettajan keskipalkaksi vaikka 3 200 euroa. Nykyverotuksella tästä palkasta pitää maksaa veroja ja maksuja 29 prosenttia.

DUUNARIN VEROTUS

Allaolevan rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan duunarin tuntipalkka oli vuonna 1994: 58,29 markkaa, vuonna 2015: 16,47 euroa. Näistä lasketaan kertoimilla= 8 tuntia x 200 päivää/vuosi = 1 600 vuosipalkoiksi 93 000 markkaa ja 26 000 euroa.

Näistä duunarin veroprosentti vuodelle 1994: 31 prosenttia ( 31 %)
vuodelle 2015: 22 prosenttia ( 22 % )

SIIVOOJAN VEROTUS

Allaoleva tilastokeskuksen lähde kertoo siivoojan palkan oleva julkisella puolella 6 900 mk kuukaudessa. Silloinen vuoden 1994 verotusprosentti on 30 %. Samasta tilastokeskuksen taulukosta, josta haettiin nykyinen luokanopettajan palkka on otettu siivoojan palkaksi 2 000 euroa kuukaudessa ja nykyverotuksella (2015) veroprosentiksi saadaan 21 prosenttia (21 %).

Siivoojan palkka ainakin kunnallisella puolella (lukumäärä 3 500, vuonna 2014) vaihtelee paljon vähemmän kuin opettajilla, kaikki ovat oikeastaan reilun satasen hajonnalla kahden tonnin kahta puolta. Siis kaikkia ei ole vielä ulkoistettu. Mikä sitten on palkka suuren siivousyritysten listoilla, se on toinen juttu.

MELKO MURHAAVA VEROTUS 1994, lapset helpottivat ja vähän korotkin

Siivoojan palkka vuodelta 1994 saattaa olla hieman yläkanttiin, mutta 30 prosentin verotus tuntuu nykytaulukoilla aika kovalta, koska jokatapauksessa on kyse senkin ajan pienistä palkoista. Opettajan 40 prosenttia palkasta veroihin on melko juhlava luku, koska on kyse "virka-aatelin" alkupäästä kuitenkin, siis palkan suuruuden mielessä.
Hiemankin ylitöitä tekevä terveyskeskuslääkäri ilmeisesti ylitti 50 prosentin (50 %) haamurajan.

Vielä vuonna 1993 (ei enää 1994) lapset kuitenkin helpottivat verotusta. Se oli viimeinen verovuosi sitä helpotusta, nyt taas vuonna 2016 on kuitenkin tulossa hyvin pieni vähennys lapsista. Jokaisesta lapsesta sai 10 500 markan vähennyksen kunnallisverotukseen (1993) (Järvenoja, s. 101) eli kokonaisverotuksessa 2-3 prosenttia/lapsi.
Vielä vuonna 1993 oli myös valtionverotuksessa 8 400 mk:n vähennys yleensä lapsista, niiden lukumäärästä riippumatta, senkin vaikutus keskituloiselle noin 1 - 2 prosenttia (vain toiselle puolisolle). Lapsi ei tuonut ehkä leipää tullessaan, mutta helpotti mukavasti verotusta verrattuna taas lapsettomina eläviin. Esimerkiksi kaksilapsisen opettajan veroprosentti pienenee sentään jonnekin 33-34 prosenttiin.

Vielä vuonna 1974 oli viimeistä vuotta kolme eri veroluokkaa (vuosi 1975 vielä kaksi luokkaa) ja kalleinta veroa maksoivat yksinelävät, sitten taisi olla lapsettomat avioparit ja sitten perheelliset. Verotuksen kautta huolehdittiin perheiden tukemisesta. Nyt tukena annetaan "suoraa rahaa" monimutkaisten tukimuotojen avulla verollisena tai verottomana. (Lapsilisiä, lapsiperheille asumistukea ym. on korotettu HE 75/1993:n, hallituksen esityksen mukaan)

Korkoja sai kyllä vielä 1994 vähentää melko vapaasti, jopa hiukan kulutusluottojenkin korkoja. Silloin vielä sai kaikkea mukavaa hommata velaksi verotusta keventämään (auto, matkat, harrastukset, Järvenoja s. 148). Vuonna 1995 kulutusluottojen korkojen vähennysoikeus loppui ja 1980-luvun kulutusjuhlat siten lopulta päättyivät ja sopeuduttiin työttömyyteen ja kovaan verotukseen. Asuntolainan korkoja sai vähentää vuodessa 32 000 mk (Järvenoja s. 147), joka vastasi silloin neljännestä vuosikeskipalkasta.

TYÖTTÖMYYS, sen ensimmäisiä maksuja verotuksessa

Työttömyys räjähti käsiin 1990-luvun alussa, sittenhän siihen on kai totuttu luonnonvoimaisena asiana, mutta sellainen maksu kuin työttömyysvakuutusmaksu esiintyi ensimmäisen kerran 1993 (vasta?) 0,2 prosenttia, vuonna 1994 se nousi 1,87 prosenttiin; se vietiin ja viedään suoraan palkasta päältä (Järvenoja s. 33) (vuosi 2015: 0,65 %)

Vuonna 1993 herättiin kai eläkepommiin (vasta?): vuonna 1993 oli työntekijän eläkemaksu ensimmäisen kerran (Järvenoja s. 33), nimittäin 3 prosenttia niinikään suoraan bruttopalkasta otettuna (2015 vastaava maksu 5,7 % alle 53 vuotiaille ja 7,05 % yli 53 vuotiaille)

ELÄMÄÄ VUONNA 1994 - ONKO HELPOMPAA 2015

Rahamuseon laskurin mukaan duunarin bruttopalkalla sai vuonna 1994 kahvia 1,8 kg ja vuonna 2015 2,3 kg, perunoita sai ja saa edelleen tuntipalkalla noin 16-17 kg. Mutta pöytäviinapullon (0,5 l) hankkimiseksi piti vuonna 1994 duunarin työskennellä 1,5 tuntia; vuonna 2015 riittää 0,8 tunnin työskentely. Viina ALKO:ssa on tullut melko edulliseksi. Rautatielipun hinta Helsinki-Hämeenlinna on kumpanakin vuonna (1994, 2015) tasan duunarin tuntipalkan verran.

Olisiko elämä helpottunut, koska keskipalkalla (ne, jotka vielä saavat palkkaa) verotuksen ansiosta saa 3-4 tonnia enemmän kuin vuonna 1994, hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla, pieni hupi (viina) on halventunut. Helpottuuko elämä lisää uuden työtulovähennyksen (2016) ansiosta. Siitä lisää myöhemmin.

Toisaalta pitäisi selvittää olennaisesti elämiseen vaikuttavan asumisen hinnan muutoksia ja tuo viinan hinnan "edullisuus" näkyy vain ALKO:n hinnoissa, anniskeluhinnat ovat eri asia.

Jälkikirjoitus 09.09.2016, Onnibuss on tuonut kilpailun joukkoliikenteeseen, junamatka Helsinki-Tampere voi olla halvimmillaan jo kympin eli ei ole enää tasan duunarin tuntipalkan määräinen ja Helsinki-Tampere väli bussilla ei maksa kuin muutaman euron halvimmillaan. Junalipun hintaa käytetään rahamuseon laskurissa kustannusten arvioinnissa. ********************************************************
Palkkojen arvioinnista: Tavoitteena on selvittää verotuksen muuttumista, ei niinkään selvittää palkkakehitystä eikä millintarkasti vaikka opettajien ansiotasoa, tavoitteena on arvioida palkansaajien verotuksen muutos 1994-2015

Verovuoden 1994 laskenta tehty allamainitun Järvenojan kirjan ja sen pohjalta tehdyn oman Excel-taulukon perusteella

Tilastokeskus (www.stat.fi) (luettu 06.01.2016)
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2014 muuttujina Sukupuoli, Ammattinimike ja Tiedot, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pal__ksp__2014/020_ksp_tau_111_fi.px/table/tableViewLayout1/?rxid=8fc59451-73be-40ba-8b55-5e8269cdd076
Tästä haettu arvio peruskoulun luokanopettajan nykypalkalle, Nimike: peruskoulun luokanopettaja, 7 000 palkansaajaa tällä nimikkeellä, näistä noin 700 saa alle 2700 peruspalkan ja toisaalta noin 700 hipoo hyvin lähellä 4 tonnin palkkaa.

Verohallinto (www.vero.fi) (luettu 06.01.205)
1.1 Tulot tulonsaajaryhmittäin ja tuloluokittain muuttujina Verovuosi, Erä, Tulonsaajaryhmä, Tuloluokka * ja Tunnusluvut
http://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/Vero__Henkiloasiakkaiden_tuloverot__Tulot/010_tulot.px/ table/tableViewLayout1/?rxid=417e4a09-25b0-4aae-8b89-f63e59aa08ce
Täältä voisi arvioida nykyiseksi keskipalkaksi mieluummin 2 800 euroa/kk jättämällä aivan pikku- ja jättipalkat pois arviosta, täytyisi olla käytössä koko jakauma (ei ole avointa dataa) ja selvittää tarkemmin keskiarvot ja keskiluvut, joista ei yleensä ole mainintaa. Ammattiliitot ja työnantajat ilmoittavat lisäksi aina hiukan omat lukunsa tarkemmin perustelematta. Jokatapauksessa (tulo)verotuksen kehityksen suunta selviää hyvin, se mitä on tapahtunut 20 vuodessa."

Tilastokeskus (www.stat.fi) (luettu 06.01.2016)
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v96/tie16.html (luettu: 06.01.2016)
Tästä löytyy selkeästi keskipalkka, siivoojan ja luokanopettajan palkat vuonna 1994

Rahamuseo: Rahanarvolaskuri
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN (luettu 06.01.2016)

Hyvinvointimedioiden yhteisyritys, www.terve.fi (luettu 06.01.2016)
Terveyskeskuslääkärin keskipalkat 2013
http://www.terve.fi/potilas-ja-yhteiskunta/72728-laakarien-keskipalkat-ovat-tassa
Tästä linkistä on otettu terveyskeskuslääkärin keskipalkaksi 6 000 euroa kuukaudessa 2013, joka on otettu vuodeksi 2014-2015. Hajontaa on paljon, varsinkin ylöspäin.

Veronmaksajien keskusliitto, Taloustaito -lehti 12/14, sivulta 56 otettu keskipalkka vuodelle 2015 (tai 2014), sen lähteinä ansiotaso- ja elinkustannusindeksit

Kirja: Yksityishenkilön vero-opas, Markku Järvenoja, Asiatieto Oy, 1994,
kirjan pohjalta on laadittu Excel-ohjelma

[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]
06.01.2016