[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]
16.03.2016

Rafael Hellsten: Verotus ja vero-oikeus, perintö- ja lahjaverot

Perintöverosta keskustellaan paljon verrattuna sen toistuvuuteen: palkkaa tulee joka päivä ja vuosi, mutta perintöä korkeintaan pari kertaa elämän aikana.

PERINTÖVERO JA SUURPERINNÖT

Kalliit lahjat ja pienet perinnöt

50 000 kuolee vuosittain, mutta (jotain) perintöä jättää vain 20 000
Viisi miljardia (arvio: 5- 8 mrd, pari prosenttia kokonaisvarallisuudesta) euroa siirtyy vuosittain perinnöissä edelleen,
veroja otetaan 600 miljoonaa eli keskimäärin kokonaisverotus perinnöistä on 12 prosentin luokkaa

Hallituksen esityksessä HE 123/2014, jossa säädetään perintö- ja lahjaveroasteikkoja on tarkat tilastot ja luvut itse perintöjen lukumääristä, perintöjen SAAJIEN lukumääristä ja saaduista perintöveroista. Yleensä hallituksen esitykset verolakien perusteluiksi ovat viitteellisiä. Lisäksi tässä esityksessä on tarkkoja tilastolukuja erittäin suurista perinnöistä.

Verotetaan ihmisiä, ei kokonaisjäämistöjä

Siis esityksen (HE 123/2014) mukaan muutettiin taas kerran perintö- ja lahjaveroasteikkoja. Perintöverotus on meillä henkilökohtaista, ensin omaisuus jaetaan ja sitten vasta verotetaan kutakin osuutensa mukaan. Perintöjä tai oikeastaan perinnönsaajaa aletaan verottaa, jos hänen perintöosansa on yli 20 000 euroa. Vero ei ole heti paljon mitään, mutta miljoonan euron perintöosan kohdalla vero on 15,9 prosenttia, jos perii lähisukulaisen(omaisen).
Kyllä, verotaulukoissa (PerVL 14 §) on sen miljoonan kohdalla 20 prosenttia, mutta se on rajaveroaste, josta myöhemmin lisää.

Köyhänä kuollaan, vain 20 000 jättää jotain vuosittain

Paljon on käyty keskustelua tietenkin perintöverotuksen tasosta ja siitä, että onko se ollenkaan tarpeellista. (Aina on kuitenkin hienosti sanottuna fiskaalinen peruste eli kansankielellä sanottu, että valtiokin tarvitsee rahaa, vaikka se säästääkin ja leikkaa) Onko keskustelu tarpeen, koska palkkaveroja sentään kohtaavat miljoonat, mutta perintöverot tulevat vuosittain vain noin muutamalle kymmenelle tuhannelle mietittäviksi. Ja loppujen lopuksi niitä vähänkään jotain sisältäviä pesiä eli jaettavia JA verotettavia omaisuusmassoja on vuosittain vain 20 000 kappaletta. Ilman verollepanoa selviää vuosittain siis 30 000:n kuolevan perilliset 50 000:sta.

Asioita voi ajatella kauniistikin eikä materialistisesti. Jonkun säästäväisen vanhuksen muutaman tuhannen perintö (siis veroton) voi olla arvokas ja ehkä tosi tarpeen jollekin läheiselle. Yli puolet verotettavista jäämistöistä (siis ennen kuin varsinainen jako on tehty perillisten välillä) on luokassa 60 000 - 150 000 euroa eli se tarkoittaa jonkinlaista asuntoa ja ripaus ehkä muuta. Vuosittain noin 10 000 kpl jäämistöä on tätä suurempi. Kolmen miljoonan tai suurempia kokonaisjäämistöjä on vuosittain 60 kpl, jotka ovat noin 35 prosentin verolla ellei ole sukupolvenvaihdoshelpotuksia.

Vuosittain 50 000:stä kuolleesta on noin 1 500 niin nuoria, että heillä ei voi olettaakaan olevan omaisuutta kertyneen, lisäksi noin 500:lla ei ole perillisiä ja/tai ei tee testamenttiakaan kenenkään hyväksi.

Parille prosentille palkanlisää perinnöistä

Äkkiä sanottuna voi siis todeta, että ollaan köyhää kansaa. Tarkkaan ottaen saajapuolella eli perintöjä saavia on vuosittain 140 000, mutta verolle (yli 20 000 euroa) heistä joutuu vain 60 000 kpl. Siis hyvin pyöristettynä voisi sanoa, että palkansaajista vuosittain 2 prosenttia "altistuu" perintöverolle, onko se ryhmä sitten verotuskeskustelussa niin tärkeä, sitä voi miettiä.

Muutama himoverotus

Totta on, että jos saa "puskista" (siis ei ole perittävän lähisukua) kolmen miljoonan perinnön ja maksaa siitä veroa 35 prosenttia, niin varmasti tuntuu kaamealta. Lisäksi, jos ei ole mitään yritysvarallisuushelpotuksia (PerVL 55 §), prosentti on se mikä se on. Näitä tapauksia on muutama vuosittain. Se on eri tilanne, kuin sen mökin mummon tai papan syrjätilan perijän.

Kuvaajat kertovat, köyhälle ei kannata lahjoittaa

Seuraava kaavio selvittänee perintöjen ja lahjojen verottamista hieman paremmin kuin pelkät taulukot. Se kaikkein kovin verotuskäyrä koskee lahjoittamista vieraille eli muille kuin lapsille tai puolisolle. Lahjaverotus (ja sen kireys) on tehty sen estämiseksi, että sen avulla ei kierrettäisi perintöverotusta lahjoittamalla pikkuhiljaa kaikkea ennen varsinaista perintöä.

Se estää myös hyvin tehokkaasti laupiaat teot. Jos lahjoitat köyhälle kulkumiehelle (kulkunaiselle) asunnon, arvo 200 000, siitä menee pelkkää lahjaveroa lähes 60 000 euroa. No, onkohan koskaan näin tapahtunut ja tapahtuisiko sitä ilman veroakaan. Yleensäkin "vieraille" (2. veroluokka) lahjoittamisia on vuosittain vain noin 2 000 - 3 000 kpl, siis sellaisia yli 4 000 euron lahjoja, joita on verotettu.

Kaksi ylintä verokäyrää on siis vieraille menevät lahjat ja vierailta saadut perinnöt. Vieraalta saadusta 100 000:n perinnöstä menee jo 23 prosenttia veroa (vieraalle lahjavero samasta on 28 prosenttia). Isältä, äidiltä tai muulta aivan läheiseltä sen satatonnia saisi 8 prosentin verolla. Toisaalta vieraalta voi periä aivan pieniä perintöjä vielä melko vähäisellä verolla.

Perintöverosuunnittelijan leipä

Perintösuunnittelutyötä ei ole tarjolla aivan massana ja keskimäärin se perintö (jos ylipäänsä on mitään), joka jätetään on 200 000 euroa, näitä muutama tuhat vuosittain. Onhan sitten olemassa muutama sata perintöä miljoona- ja puolimiljoonaluokassa, ne tarvitsevat ja käyttävät suunnittelupalvelua - ja maksavat.

Toisaalta kyllä on syytä tehdä asiantuntijan avulla muutaman tuhannenkin lahjoitukset esimerkiksi lapsille asiantuntijan avulla. Sellainenkin "jalo" ja periaatteessa yksinkertainen teko, kuin oman perintönsä (siis pienenkin) siirto omille lapsille (PK:17:2 §) voi mennä verotuksellisesti monella tapaa pieleen ilman suunnittelua ja neuvoja.

Hulivili-hummeripoika tai -tyttö

Niin, se suunnittelu. Jos on varaa, on mukava auttaa lapsia elämän alkuun ja lahjoittaa vaikka asunto täysi-ikäisyyspäivän kunniaksi. Entäpä, jos se poika tai tyttö laittaakin kämpän lihoiksi ja hummailee ja matkustelee, pelaa ja tuhlailee, siinäpä sitä ollaan ("eihän meidän tyttö tai poika"). Verotuksellisesti on edullista pitää hallintaoikeus itsellään ja samalla estää sen, ettei lahja häviä maailman tuuliin.

Entä toisinpäin, jos lahjoittaisikin sille hulivilikulkurimiehelle tai -naiselle asunnon, alkaisiko siitä tavat muuttua. No kuten todettu verotus on tässä tapauksessa ankaraa ("ja eihän ne muutu ja tapojaan muuta").

Rajaveroaste

Perintöverolain 14 §:ssä on taulukko, jossa sanotaan, että yli miljoonan euron perinnöistä lähisukulaisten kesken menee 20 prosenttia veroa (edellinen taulukko 19 prosenttia), tarkalleen siellä sanotaan ylimenevältä osalta.

Tasan miljoonan euron perinnöstä menee veroa 159 600 euroa eli 15,96 prosenttia. Se 20 prosenttia on siis rajaveroaste, joka "alkaa purra" vasta miljoonan rajan ylittävältä osuudelta. Esimerkiksi 2 miljoonan perinnön tarkka veroprosentti on 17,975 prosenttia. No, onhan se käytännössä jo lähellä 20 prosenttia, mutta se 20 prosenttia on matemaattinen raja-arvo, jota lähestytään koko ajan sitä koskaan saavuttamatta. (Se on se lyhenne lim siellä lukion matematiikassa)

Perheyritysten liitto lobbaa perintöverotuksen keventämisen ellei peräti poistamisen puolesta ja mikäpäs siinä, asiallisia perusteita sillä on. Ainoa murhe vain, että lausunnoissaan se esittää, että yli miljoonan euron perinnöistä menisi se 20 prosenttia veroa.
"Kun yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen veroa nyt esitetään korotettavaksi 19 prosenttiin, ..."
"Edellinen hallitus kiristi perintö- ja lahjaveron ylintä veroporrasta 13 prosentista 20 prosenttiin..."
No-joo, kiristetään veroporrasta, tämä on jo hiukan selvempi sanonta, mutta tästäkin saa käsityksen, että kokonaisveroprosentti voisi olla 20 prosenttia. Sitähän se ei siis koskaan saavuta.

En usko, että tämän rajaveron ja raja-arvon kaikki ymmärtäisivät. Lausuntoja voisi peräti elävöittää laskuesimerkillä.

Tilanne on hiukan sama, kun ennen duunarit kirosivat, että ylityöt eivät kannata, kun menee puolet veroihin. Silloin siis, kun oli töitä ja ylitöistä maksettiin. Eihän duunarin koko lopullinen veroaste ole 50 prosenttia. ********************************************************
Tilastotiedot hallituksen esityksestä HE 123/2014 ja omat laskelmat lisäksi, kuolleiden määrä Tilastokeskuksen sivuilta

Perheyritysten liitto:
http://www.perheyritys.fi/wp-content/uploads/2014/11/PL_lausunto_HE_77_2011_071111.pdf
Lausuntoja perintöverotuksen muuttamisista
Uusin lausunto 11.07.2016 (luettu 15.07.2016):
http://www.perheyritys.fi/news/sukupolvenvaihdosten-verotuksen-merkittava-korjaus-tarpeen/

Tilastokeskus: Kuolleet ikäluokittain
http://www.stat.fi/til/kuol/tau.html (luettu: 16.03.2016)

Omaisuuksien jakaantuminen kotitalouksien kesken
Tilastokeskus:http://www.stat.fi/til/vtutk/tau.html (luettu 16.03.2016)
Mtv3-linkki, kuvio kotitalouksien omaisuuden jakaantumisesta
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kymmenys-kansasta-omistaa-lahes-puolet-suomen-varallisuudesta/4960918 (luettu 16.03.2016, lähdettä siinä ei ole mainittu, Tilastokeskus?)

PerVL, lyhenne: Perintöverolaki 12.7.1940/378

PK, lyhenne: Perintökaari 5.2.1965/40

kirjoitusta voi kommentoida osoitteella: kommenttiAThellsten.fi
(osoite tarkistettu joulukuu/2015)

16.03.2016

[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]