14.04.2020
[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]

VUODET 2014-2018 HYVÄÄ AIKAA PALKANSAAJILLE - ENTÄ KUNNILLE?

14.04.2020

Nyt (14.04.2020) on tilanne (kuntien) taloudessa ja muutenkin hankala.

Elimme kuitenkin muutaman vuoden taloudellista nousukautta, tai ainakin hyvää aikaa: työllisyys ja palkat kehittyivät myönteisesti. Kuntien saamat verotulot eivät kuitenkaan juuri kasvaneet paitsi joissain kunnissa.

Suomi_tulot_2014_18

Suomessa ihmiset saavat kaikenlaisia verotettavia tuloja yhteensä pitkälti yli 100 miljardia vuodessa. Taulukosta puuttuvat reilut 10 miljardin pääomatulot, joita kunta ei verota.

Kaikki ansiotulot (eläkkeet, palkat, verolliset tulonsiirrot), joista kunnat saavat veroja ovat kasvaneet 8 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2018 (122,7 mrd - 132,9 mrd), erityisesti palkkatulot kasvoivat 10 prosenttia ja niiden verotusta kevennettiin reippaasti.

Eläkeläisiä on tullut lisää ja myös heidän tuloistaan kunnat saavat veroja.

Taulukon mukaan kaikista verotettavista tuloista kunnat saivat verotuloja 14,9 % vuonna 2014. Vuonna 2018 kunnat saivat 14,3 %. Kyse on siis todellisista verokertymistä.

Kuntien kasvu (60 kpl) tai kituminen (60 kpl) tarkemmin

Vain pieni osa kunnista kasvoi kansallisen tason tahdissa

Kansallisen tilaston mukaan siis vuosina 2014 - 2018 ansiotulot kasvoivat noin 8 prosenttia. Se "tulos" riittänee edelliselle hallitukselle ja valtion ja kansantalouden tasolla. Kuitenkin siihen kasvuun ylti vain noin 60 kuntaa tai kaupunkia. Niissä asuu noin 2,9 miljoona ihmistä.

Toisaalta on noin 60 kuntaa, joiden ansiotulot vähenivät, niissä asuu vain noin 230 000 asukasta. Nämä kasvu- ja kitukunnat ovat kuitenkin hieman yllättäviä.

Kustavilla meni loistavasti

Kasvukuntien kärjessä on pieni noin 1 000 asukkaan Kustavi, sen verotettavat tulot ovat nousseet 21 % vuodesta 2014 vuoteen 2018 ja itse verotulotkin 16 %. "Kuuluisa" iso kasvukaupunki Espoo on vasta kuudentena.

Rääkkylä ja Toholampi menettivät tuloja ja veroja rajusti

Kitukuntien "kärjessä" ovat Rääkkylä (2 100 asukasta) ja Toholampi (3 000 asukasta), joissa verotettavat ansiotulot ovat vähentyneet vuodesta 2014 vuoteen 2019 viitisen prosenttia ja vielä jyrkemmin ovat vähentyneet verotulot: noin 10 % kummallakin.
kuntien verot 2018

Kuvio 1 Kuntien ansiotulojen kasvu suuruusjärjestyksessä vuodesta 2014 vuoteen 2018
ja vastaava verotulomuutos

Kuviossa 1 ovat järjestyksessä kunnat parhaiten tulokasvussaan menestyneistä Kustavista Rääkkylään ja Toholampiin (punainen viiva). Kyse on siis verotettavien tulojen kasvusta vuodesta 2014 vuoteen 2018 tai niiden vähenemisestä loppupään kunnissa oikealla.

Lopullinen hyöty kunnalle tulee kuitenkin vain, jos myös verotulot kasvavat tulojen tahtiin samassa suhteessa tai edes jollakin logiikalla. Loppupään kunnissa siis verotulot vähenevät vieläkin jyrkemmin kuin itse verotettavat tulot.

Sininen pomppiva viiva kulkee lähes kaikissa kunnissa tulojen alapuolella. Hyvinkin menestyneet kunnat eivät saa välttämättä täyttä verohyötyä tuloista. Pelkosenniemi on poikkeus: vaikka ansiotulot kunnassa eivät kasva 2014 vuodesta 2019 vuoteen kuin 4 prosenttia, verotulot kasvavat 12 prosenttia.

Kuntien erot

Kitukunta -nimitys ei tee oikeutta esimerkiksi Rääkkylälle, koska verotulojen (ja väestön) vähenemisestä huolimatta tilinpäätöksissä ei ole ollut 2016-2018 alijäämiä. Rääkkylässä viidennes verotettavista tuloista koostuu alle 15 000 euron vuosituloista, joista kuntaveroja ei käytännössä makseta.
Kustavissa on tilanne päinvastoin, siellä on hyvätuloisia eli "hyvin verotettavia" paljon. Toki joukossa on pienituloisiakin. Mutta kuitenkin esimerkiksi miljoonan tuloista (ei pääomatuloista) kunta saa noin 200 000 euroa, se merkitsee pikkukunnassa paljon.

Valtio leikkaa kuntien verotuloja

Tietenkin toisissa kunnissa asuu köyhempiä ja toisissa rikkaampia, mutta se ei selitä täysin sitä, että kuntien verojen kasvukäyrä kulkee tulojen alapuolella. Valtio leikkaa melkein reilulla miljardilla kuntien verotuloja. Leikkaaminen tehdään työtulovähennyksellä ja se keventää palkkojen verotusta. Sitä korvataan kunnille monimutkaisen järjestelmän kautta ja aina jää epäilys sen kompensoinnin täysimääräisyydestä.

Luvut ovat verohallinnon ja valtiovarainministeriön julkisista tietokannoista, lukuja on pyöristelty .

14.04.2020

[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]
14.04.2020