24.01.2016
[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]

Rafael Hellsten: Verotuksen laskentaan ihannemalli 12.01.2016

Palkkojen veroaste ja palkkajakauma

POISTETAAN MONIMUTKAISET VÄHENNYKSET, KAAVAT, LASKURIT JA OTETAAN KÄYTTÖÖN KIS -metodi (keep it simple) - VEROUUDISTUS

Seuraavilla kaavoilla lasketaan ensin kunkin palkan veroprosentti ja siitä laitetaan eurot maksuun, kuten ennenkin. Eurot laitetaan yhteen kassaan ja jaetaan sitten valtiolle, kunnille (kullekin kunnalle tarpeensa mukaan), kirkolle, KELA:lle ja muille rahastoille, eläkevakuutuslaitoksille.

Tehdään politiikkaa potin jakamisesta

Pelataan politiikkaa sitten siitä, että kelle kuuluu kuinkakin paljon niitä euroja eli, mikä on veropotin jakoprosentit, siitä on lopussa mallitaulukko. Uusi malli mennee poliittisesti läpi, koska eri veronsaajien määrin ei tarvitse välttämättä koskea eikä kenenkään palkkaryhmän etuja tai rasitteita tarvitse heti muuttaa. Sosiaaliset lapsi- ym. vähennykset ja matkakulujen vähennysoikeus voidaan tietenkin säilyttää, mutta virkamiesten matemaattisen taidon ulkopuolelle menneet työtulo- ja muut vähennykset voitaisiin jättää pois.

Lasku pysyy veronmaksajalle samana

Samalla voisi laittaa etuustulot kohtuulliselle (10 %:n) lähdeverolle, siis verolle, "josta ei voi valittaa tai sitä vähentää tai nostaa", pienet palkat voisi vapauttaa siitä 7 prosentistakin, ehkä 4-5 prosentin eläkemaksun voisi jättää.

Eikös kuntaverotus lopu kohta muutenkin ja samalla niiden valta, vaikka lienee perustuslain vastaista. Sitten kaikki raha saadaan valtiolta, mutta sama lasku se veronmaksajalle kuitenkin on, kiersipä verot ja maksut minkä kassan kautta ja minkä menetelmän kautta tahansa.

Kaavat käteviä neuvotteluissa ja kouluopetuksessa

Kaavat antavat ainakin hyvät välineet palkkatulojen veroprosentin karkeaan arviointiin vaikka laskimella tai yksinkertaisilla laskinsovelluksilla. Kätevää esimerkiksi palkkaneuvotteluissa niin yksilötasolla kuin isommissakin neuvottelupöydissä. Ei tarvita ohjelmoituja verolaskureita eikä muutaman kymmenen kaavan Excel -malleja. Kaavat ovat hyviä myös pedagogisessa mielessä vaikka koulukäyttöön. Kaavoissa tulona käytetään palkkaa, joka on pyöristetty tuhansiin euroihin (1 000) eli satatuhatta on 100.

veroprosentin lasku eri palkkatuloluokissa 2015
palkka alle 10 000 euroa vuodessa tasavero kaikilla 7 prosenttia
palkka 10 - 40 000 euroa vuodessa veroprosentti = 2/3*tulo + 10/3
palkka 40 - 100 000 euroa vuodessa veroprosentti = 1/4*tulo + 20
palkka yli 100 000 euroa vuodessa veroprosentti = 0,05*tulo + 40

Palkkaverotus on pohjimmiltaan prosenttilaskua ja ensimmäisen asteen kuvaajia ( y = vakio*x + vakio2, eli jollakin kertoimella ylöspäin nouseva viiva) Verotus tunnetusti kiristyy prosentteina tulojen noustessa ja se kiristyminen toteutetaan tarkemmin valtionveron moniportaisella asteikolla.

Lopulta palkkojen verot voisi siis laskea yhdellä tasaprosentilla ja kolmella ensimmäisen asteen käyrällä
(mallia: veroprosentti = vakio + kerroin*palkka)

Oheinen kuvio on tehty siis parilla peruskoulumatematiikan kaavalla, jotka kuitenkin laskevat eri palkkatasojen veroprosentit aika kohdalleen, palkkajakauma on vuodelta 2014 ja laskukaavat pätevät parhaiten vuoden 2015 palkkaverotuksessa. Tärkeintähän ei ole millilleen oikeat kertoimet tässä tai ihan kohdalleen osuvat kuvaajat ("viivat"), vaan periaate, että ensin lasketaan, kerätään ja sitten jaetaan jakoprosenttien mukaan (niistä myöhemmin).
Taas oletuksena, että ei käytetä mitään varsinaisia matka- tai korko- tai vaikka kotitalousvähennyksiä, veronsaajat ovat alle 53 -vuotiaita ja kuntaveroprosentti tasan 20.

PIKKUPALKKOJEN TASAPROSENTTI

Aivan pienillä palkkatuloilla on todelllisuudessa tasan 7 prosentin vero, joka menee eri maksuihin. Kuviossa on tasavero kuitenkin laitettu 10 prosenttiin, jotta päästäisiin sujuvasti pienten ja keskipalkkojen verotukseen.

PIENET JA KESKIPALKAT

Palkkojen palkkatulovälilllä 10 000 - 40 000 vuodessa voitaisiin verottaa kaavalla:

pienemmät tulot verokaava 1: veroprosentti = 2/3*tulo + 10/3,
10 000 euroa vuodessa < palkka < 40 000 vuodessa,
on käytetty murtolukuja, jotta kaava olisi "kaunis", vuosipalkkka pyöristetty kymmeniin tuhansiin (10 000).

Esimerkki: Palkkatulo = 30 000 euroa vuodessa, mikä on veroprosentti?

prosentti = 0,67*30 + 3,33 % = 20 + 3,3 % = 23,3 % (todellinen arvo = 24,3 %)

Alempi kuvaaja loppuu 40 000:n kohdalla: 2/3 x 40 + 10/3 = tasan 30 %, joka on todellinenkin arvo.

KESKIPALKOISTA SUURIIN TULOIHIN

Jos palkkatulot vuodessa ovat tasan tai yli 30 000 euroa, mutta alle 100 000, verokaavana voi käyttää:

isommat tulot, verokaava 2: veroprosentti = 1/4*tulo + 20,

40 000 euroa vuodessa < palkka < 100 000 vuodessa,

Esimerkiksi tasan 80 000 euron vuosipalkkatuloilla kaava antaa:
1/4*80 + 20 = 20 + 20 = 40 %, (todellinen prosentti = 39,3 %)

SUURIMMAT PALKAT

Yli sadan tuhannen (100 000 euroa) euron vuosipalkkatuloja on noin 30 000, yhteensä kaikkia palkkoja pienimmät mukaanlukien on 2,8 miljoonaa. Yli sadan tonnin palkoista noin puolet on juuri siinä sadan tonnin nurkilla, mutta vielä yli 400 000 tuhannen euron vuosipalkkoja on 400 (neljällä sadalla).

isoimmat palkat, verokaava 3: veroprosentti = 0,05*tulo + 40,

100 000 euroa vuodessa < palkka

Laskuesimerkki: palkka 200 000 euroa vuodessa: 0,05*200 + 40 = 10 + 40 =
50 %, tarkka arvo = 49,7 %

VEROTUS YKSINKERTAISEKSI, ministerien laskutaito

Enää ei oikeusministeriltä vaadita oikeustieteellistä loppututkintoa. Toisaalta valtiovarainministeriltä ei koskaan ole vaadittu matemaattista osaamista. Jokin edes koulusssa hankittu hyvä arvosana olisi voinut olla paikallaan vaatia tai muuten hankittu "käytännön laskutaito".
Trivia: Käytännön laskutaitoa voisi olettaa olleen ainakin Iiro Viinasella (DI, perheyrittäjä, 1990-alussa ministerinä), Ahti Pekkalalla (pankinjohtaja, kirjanpidon opettaja, 1970-80 -lukujen vaihteessa ministerinä), Mauno Koivistolla (pankinjohtaja, Työväen ja Suomen, tosin pohjakoulutus oli sosiologia). Jutta Urpilainen on peruskoulutukseltaan luokanopettaja (toimessakin ollut), joten voisi olettaa osaavan ainakin peruslaskentaa. Siihen en ota kantaa, mitä edelläolevat ovat sitten saaneet aikaan tai eivät ole saaneet. Peruskoulutus ja työkokemus on ainakin luonteva valtiovarainministeriksi. Avustaja ja neuvonantajat voivat kyllä "brändätä ja sparrata ja kiillottaa kilpeä" ja ohjata politiikan teossa, jos on tarpeen, mutta käytännön järkeä ja matemaattista järkeä ei voi antaa ja tehdä, jos sitä ei ole.

PALKKAJAKAUMA

Veroprosentin kasvua kuvaavan 2-3 "viivan" joukossa on "sininen viiva", joka kuvaa palkkojen lukumäärää eri vuosipalkkaluokissa. Pieniä alta kymppitonnin vuosipalkkoja on melkoinen määrä, noin 670 000, näistä lisää seuraavassa jutussa.

TAULUKKO: Vuoden 2014 palkkajakauma:

palkkatulo vuodessa palkansaajien lkm ao. luokassa palkkatulo kuukaudessa
alle 10 000 euroa vuodessa 720 000 alle 800 /kk
10 - 20 000 390 000 800 - 1 700 /kk
20 - 30 000 450 000 1 700 - 2 500 /kk
30 - 40 000 560 000 2 500 - 3 333 /kk
40 - 50 000 280 000 3 333 - 4 200 /kk
50 - 60 000 190 000 4 200 - 5 000 /kk
60 - 70 000 90 000 5 000 - 5 800 /kk
70 - 80 000 30 000 5 800 - 6 700 /kk
80 - 90 000 30 000 6 700 - 7 500 /kk
90 - 100 000 30 000 7 500 - 8 300 /kk
yli 100 000 euroa vuodessa 30 000
Yhteensä noin 2,8 miljoonaa
Lukuja on paljon pyöristetty ja veroprosenttikuvaajassa suurempien tuloluokkien (yli 70 000 vuodessa) määrät varsinkin on pyöristetty kukin noin 30 000 henkilöön, pieniä jokatapauksessa "massaluokkiin" verrattuna; luokissa 0 - 40 tuhatta on yli puoli miljoonaa palkansaajaa kussakin.
Melkein kaksi miljoonaa palkkaa on alle keskipalkan eli enemmistö 2,8 miljoonasta, mutta keskipalkalle on silti perusteensa, siitä seuraavassa jutussa.

Aivan kaikkein suurimmista palkoista on hyvä tilastosääntö, että yli 400 000:n (neljä sataa tuhatta) palkkoja on 400 (neljä sataa) kpl. Tällaista selkeää palkkajakaumaa muistakin kuin kokoaikaisten tai kokopäiväisten työntekijöiden palkoista ei ole tullut aikaisemmin vastaan.

Tutkimukset keskittyvät enemmän kokonaistulon jakaumiin ja niissä desiileihin eli jaetaan tulonsaajat (siis kaikkien tulojen saajat) yhtäsuuriin luokkiin ja kerrotaan kuinka ylimmän ja alimman tulodesiilin tulot ovat kehittyneet. Selkeä pelkkiä palkkoja, ihan pieniäkin, esittävä jakauma antaa tietoa omasta paikasta. Täten saa myös tarkempaa tietoa yhteiskunnan tilasta ehkä enemmän kuin esimerkiksi perinteiset iltalehtien taulukot ammattien palkkatasosta, ainakin syventää sitä.

JAKO-OSUUDET - KUTKA SYÖVÄT PALKASTASI

Allaolevasta taulukosta siis selviää, että kokonaispotista jaetaan esimerkiksi tasan puolet kunnille. Verotus tulisi läpinäkyväksi ja neutraaliksi, enää ei tarvitsisi miettiä (kuten Veli Vapaa esimerkiksi edellä), että maksanko kunnalle vai valtiolle, vaan kaikki maksaisivat prosenttinsa mukaan ja sitten vasta jaettaisiin "yhteiseksi hyväksi". Kunnat saavat verotuloja vielä eläketuloista noin 4-5 miljardia ja korvaustuloista puoli miljardia. Lisäksi kunnat saavat vielä valtionosuuksia.

Vero tai maksu kokonaiskertymä kertymä% kaikista palkoista
Työeläkevakuutus maksu 5 mrd 20 %
Sairausvakuutus, päiväraha 0,6 mrd 2 %
Työttömyysvakuutus, päiväraha 0,5 mrd 2 %
Sairaanhoitomaksu 0,9 mrd 4 %
YLE-maksu 0,5 mrd 2 %
Valtion tulovero 4,8 mrd 19 %
Kuntavero 12,4 mrd 50 %
Yhteensä palkansaajilta 24,7 mrd 31 %
Yhteensä palkkoja 2014 80 mrd 100 %
Taulukko palkoista otettujen verojen ja maksujen ottajista, 2014 = välittömät verot
Palkoistahan menee lisäki ostoksia maksettaessa bensiini-, viina-, alv-veroa ainakin
yhden kuukausipalkan verran huomaamatta = välilliset vero

Luvut ja kertymät osoittavat VAIN PALKKATULOISTA, 80 miljardista 2014 kerättävät maksut. Varsinkin siis eläkeläisiltä kerätään kunnallisveroa muutama miljardi taulukon miljardien lisäksi. Luvut ja prosentit ovat taas karkeita arvioita, ne antavat vain suuntaa. YLE-maksua kerätään tosiaan palkansaajilta lähes puoli miljardia ja kerätäänhän sitä vielä lisää etuustuloista ja yrityksiltäkin.

Palkkapotista erotetaan maksupotti

On huomattava, että käsitellään kahta eri "pottia". Ensin on 80 miljardin palkkapotti, mutta siitä erotetaan erikseen noin 25 miljardin maksu- ja rasituspotti. Siitä viimemainitusta esimerkiksi jaetaan puolet kunnille; ei suinkaan siis palkansaajien bruttopalkoista mene puolia kuntien kassaan.

Trivia 1: Esimerkiksi vuonna 2014 maksettiin eläkkeitä noin 25 miljardia ja niitä kerättiin palkansaajilta näköjään noin 5 miljardia, miten ne riittävät? No, työnantajilta kerättiin vastaavista palkoista lisää miljardeja. Sitten ehkä riittää ja kai ne eläkeyhtiöiden sijoitukset tuottavat loput tarvittaessa, tai toivotaan ainakin. Siis me palkanmaksajat emme voi sanoa eläkkeellä ollessamme maksaneemme kaikkea eläkettämme, toivotaan, että sellaisia vielä kuitenkin jaetaan tulevaisuudessakin.

Trivia 2: Tarkennus: Vuosittaiset 25 miljardin eläkkeet saadaan hyvin maksuun vuoden aikana kertyneistä eläkemaksuista ja vielä jää neljännes koko kertymästä rahastoitavaksi (kirja Jyri Hänninen: Veroparatiisit ja Suomi s.87, 2012, HS-kirjat)

Trivia 3: Uudessa perustuslaissa (PL, 731/1999 60 §, voimaan 1.1.2000 alkaen) ei ole enää erityisiä muodollisia pätevyysvaatimuksia ministereille, kunhan ovat taitavia ja rehellisiä Suomen kansalaisia. Entisessä hallitusmuodossa (HM, 94/1919 36.3 §) vielä edellytettiin oikeushallinnon ministeriltä ja vieläpä yhdeltä muulta ministeriltä lisäksi oikeustieteellistä loppututkintoa. Ministerihän on poliittinen ohjaaja ja johtaja eikä peruskoulutus sinänsä ehkä ole enää ratkaiseva, mutta siis terveen talonpoikaisjärjen vaatimus olisi ihan hyvä lisä.
********************************************
Veroprosentit laskettu verohallinnon laskurilla ja omalla Excel -mallilla

Palkansaajien lukumäärät on arvioitu Verohallinnon tietokantataulukoista, joissa ei ole aivan suoraa selkeää jakaumaa, koska vetoavat henkilötietolakiin:

"http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Verohallinnon_tilastoja_Henkiloasiakkaid(38841)" (luettu 01/2016)

Samassa lähteessä olevista tietokantataulukoista on arvioitu karkeasti esimerkiksi palkansaajien maksamaa kokonaispottia kunnille.

Hallituksen esitys (HE 31/2015), siinä on tieto, että yli 70 000:n (tarkasti 72 300) euron palkkatuloja on noin 130 000, olisi ollut hyvä mainita lähde tiedolle.

[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]
24.01.2016