15.02.2016
[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]

Rafael Hellsten: vuoden 1975 murhaava verotus

VUODESTA 1975 VUOTEEN 2015 palkan verotus on hieman keventynyt

Seuraavan jutun toivoisi lukevan erityisesti suurituloisen ja suuria omaisuuksia hallinnoivan. Siinä esitetään karmeita lukuja ja uskomattomia tarinoita verotuksesta noin 40 vuoden takaa. Silti silloinkin yritettiin ja omistettiin.

Yrittäjälle: Frederik

Keskipalkasta (25 200 mk/vuosi, 2 100 mk/kk) meni veroa (1975) kaikkine maksuineen 33,3 prosenttia

Nykyistä keskipalkkaa 3 300 euroa/kk, vuodessa (2015) 39 600 euroa verotetaan 29,3 prosenttia.

KESKIPALKKKOJA JA sen kerrannaisia VEROPROSENTTEJA, VUODET 1975 ja 2015,
lähteet Tilastokeskus ja Verohallinnon ohjeet (Tuloverolaki 1535/1992, kunkin vuoden täydennys, eri vero-oppaat, varsinainen ensimmäinen tuloverolaki, TVL 1.1.1975 alkaen)

Verotuksen lähtötiedot: palkkoja ja palkansaajia, kuntaveroprosentit 16 % 1975, 20 % 2015, ikä alle 53 v, ei kirkon jäsen, ei ole huomioitu tavallisia matka-, ammattiliiton jäsenmaksuja eikä asuntolainoja, ainoastaan ne vähennykset, jotka saadaan automaattisesti. Lisäksi ollaan perheettömiä ja lapsettomia.
10 x keskipalkka 1975: 21 000 mk/kk 62,3 % 2015: 33 000 euroa/kk 53 %
5 x keskipalkka 1975: 10 500 mk/kk 56 % 2015: 16 500 euroa/kk 50 %
Keskipalkka 1975: 2 100 mk/kk 33 % 2015: 3 300 euroa/kk 29 %
1/2 keskipalkasta 1975: 1 050 mk/kk 24,0 % 2015: 1 650 euroa/kk 17 %

Perhesuhteet, lapset huomioitiin taulukoissa ja verotuksessa tarkoin

Vuoden 1975 verotus toteutettiin kaksitasoisella valtionveron asteikolla, edellisenä vuonna oli vielä kolme asteikkoa (sinkut, perheelliset, lapsiperheelliset). Tässä olevat verot on siis laskettu ankarimman mukaan eli asteikko on se kovemmin verottava. Vuonna 1975 (ja 2015) on siis kyse yksin asuvasta henkilöstä, jolla ei ole puolisoa eikä huollettavia.

Vuonna 1975 oli vielä puolisoiden yhteisverotus eli puolisoiden tulot laskettiin yhteen ja sitten laskettiin verot, vuonna 1976 oli jo erillisverotus.

Erityisesti suurten tulojen verotus on keventynyt 40 vuodessa noin 6-10 prosenttiyksikköä. Pikkupalkkaa ("apupoika", linkki alla) verotettiin vuonna 1975 melko kovasti.

Keskipalkkaisen verotus on ollut siinä 30 prosentin nurkilla läpi vuosikymmenten, nyt (2015) hiukan alle.

VEROTUS ERILAISTA 1975 ja SITÄ ENNEN

Siis verovuonna 1975 sovellettiin ensimmäistä tuloverolakia, jossa oli sekä kunnallis- ja valtionverotus samassa laissa (Andersson s. 1) ja muutenkin koetettiin niiden menettelyjä yhdenmukaistaa.

Reaalisoitumattoman tulon verotus
Vuonna 1975 oli vielä asuntotulon verotus, joka tarkoitti, että omassa asunnossa asumisen katsottiin olevan niin edullista, että pelkästään siitä ilosta piti verottaa. Tarkoitus oli tasoittaa vuokralla-asujan ja omistaja-asujan "kuluja". Siis verotettiin kuitenkin reaalisoitumatonta tuloa. Verotus ei kohdistunut ihan pieniin mökkeihin sentään, rajana oli 150 000 mk( ?) ehkä jotain samoja lukuja nykytilanteessa euroina, siis 150 000 euroa.
Myyntivoiton verotus saattoi olla myös nykyistä kevyempää ja 1970-luvulla kova inflaatio söi asunto(lainoja), jos sitä vain sai. Erilaiset korkokulut olivat myös vähennyskelpoisia, jopa kulutus- ja hupilainojenkin. "Rikkautta ja ja omistamista aina vainotaan" Se mielipide lienee (aiheellisestikin) peräisin tältä ajalta.

Paikkakuntien kalleus ja syrjäisyys huomioitiin
Keventävänä elementtinä verovuonna 1975 oli sentään paikkakuntien kalleuden luokittelu. Katsottiin, että (isoissa) kaupungeissa on kalleimmat elantokulut ja helpotettiin verotusta niissä asuville.
Toisaalta julkisen puolen palkkataulukoissa oli syrjäseutulisiä mm. opettajille ja lääkäreille, jos he menivät töihin harvemman asutuksen alueille eli siis "korpeen".

KOVAA VEROTUSTA, ANKARIMMILLAAN 70 prosenttia -ennätykset yli 100 prosenttia

Vuonna 1975 verotettiin vielä varallisuutta eli omaisuutta, esimerkiksi miljoonan markan omaisuudesta meni veroa 16 600 mk (Andersson s. 394). Taas verotettiin, vaikka ei välttämättä omaisuus synnyttänyt tulojakaan.

Tämä voitaisiin lisätä vaikka 300 000 mk:n vuositulojen veroihin 194 443 mk (veroprosentti 65 %) ja saadaan lopulliseksi veroprosentiksi juuri tasan 70 prosenttia (70 %).

Tietenkin oli kyse omaisuuden arvostamisesta ja edelläoleva on laskettu kaikkein ankarimman vaihtoehdon mukaan ilman mitään omaisuuden järjestelyitä ja mahdollisia arvonvähennyksiä.

Vaikka tuo kaikkein hirvein verotus ei toteutunutkaan kuin ehkä harvoin, ei se voinut olla vaikuttamatta henkiseen ilmapiiriin. Ei rikkautta ja rikastumista ole aina hyvällä katsottu, mutta ei siitä pidä silti rangaistakaan. Aika oli 1970-luvulla toinen, maalaiskylän pikkukauppiaskin oli riistäjä, joka repi hirveät voitot asiakkailta ja pienipalkkaisen kauppa-apulaisen selkänahasta.

Nykyään on muotia ehdottaa, että tehdään kevyt verotus ja saadaan miljonäärejä vain lisää, sellainen innostaa kaikkia muitakin yrittämään ja rikastumaan ja sehän on kansakunnan ja kansantalouden etu (Vaurauden valumavaikutus, kirja J. Quiggin alla). Siitä ei voi olla varma, mutta tuo 1970-luvun verotusilmapiiri varmasti lannisti kaikkia. Ehkä tosirikkaat kai katsoivat velvollisuudekseen vaalia omaisuuksia tuottavasti hirveästä verotuksesta huolimatta. Toisaalta "rahansiirrot" ulkomaille kävivät silloin paljon hankalammin ja riskipitoisemmin. Käteistä piti konkreettisesti kai kantaa salkuissa. Nyt siirto käy kätevästi parilla klikkauksella.

Ruotsissa oli 1976 esillä lastenkirjailija Astrid Lindgrenin tapaus, jota verotettiin 102 %:n mukaan. Sen jälkeen verojärjestelmää siellä kevennettiinkin ja ehkä selvennettiin.

Meillä Suomessakin oli (tai tuli) verotuksen kattosäännöksi 80 %, vähän niinkuin 80 km/h kattonopeus (kai nykytermi on jokin yleisnopeus).

Myös Marimekon (vieläkin olemassaoleva design-yritys) omistaja Armi Ratia joutui 1975 tehokkaan verotuksen uhriksi, ainakin allaolevan kirja mukaan. Vuonna 1975 hänen tulot olivat 305 280 markkaa, nykyrahassa 250 000 euroa ja veroja hän maksoi 562 216 markkaa eli 460 000 euroa (kirja ja Seuralehti). Veroprosentti on 184 %, siinä jää Ruotsikin toiseksi, meillä päästiin näköjään tilanteeseen, jossa tulot verotettiin varmuuden vuoksi kahteen kertaan, ruotsalaiset veivät kaikki tulot vain kerran.

Hänellä oli ainakin yksityisomaisuutena iso kartano, josta saattoi tulla omaisuusverot ja tietenkin itse yrityksen osakkeiden omistamisesta verotettiin. Verottaja piti kartanoa ensin aivan yksityisenä hupikäyttönä, vaikka siellä oli yrityksen henkilökuntakoulutusta ja muuta sellaista. Ehkä yrityskoulutuskin oli vielä silloin uutta verottajalle.

Kuka muistaisi keskiluokkaa?

Näyttäisi, että globalisaatio, kansainvälinen verokilpailu ja muut seikat ovat helpottaneet suurten tulojen verorasitusta ja siinä sivussa jostain syystä on pienempien palkkojen (ei muiden pienten tulojen) verotus keventynyt.

Keskipalkkaisia on verotettu jo 40 vuotta keskiprosentin (30 %:n kahta puolta) mukaan, jopa ylikin kuten jutussani vuoden 1994 verotuksesta ilmenee. verotus 1994

Nykyajan suurituloinen:

Ajattele, että kuinka kovilla rikkaus on joskus ollut ainakin veroteorettisesti. Varsinkin, jos olet vielä nuori miljonääri ja itket verotusta, niin muista, että (mahdollisesti) rikkaat vanhempasi tai isovanhempasi, he ovat vasta kovilla olleet verotuksen suhteen. Ehkä ei ollut vielä laajaa ja laadukasta palvelutarjontaa verosuunnittelun avuksi ja nopeita siirtoyhteyksiä.

Aina verotuksesta on hyvä keskustella, mutta historiallinen perspektiivi on syytä muistaa, jos jonain vuonna verorasitus vaikka yhden prosentin nouseekin (tilapäisesti?).

Allaolevista ilmenee vielä tarkemmin, että, jos julmaa verotusta hakee, niin ainakin verovuodet 1975 ja 1994 ovat omaa luokkaansa. Vuodesta 1994 on siis myös oma juttuni: verotus 1994

********************************************************
Tarkemmin tilastokeskus: "http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html" (luettu 14.02.2016)

Tuo "apupojan" palkka on otettu muistelevalta keskustelupalstalta.
"http://keskustelu.suomi24.fi/t/11216958/nykyaan-raju-ostovoima-verrattuna-70-lukuun!" (luettu 14.02.2016)

Armi Ratian verotapaus
Esa Koivuranta ym: Marimekko - suuria kuvioita, Into, 2015, (kirja luettu 23.07.2016)
Astrid Lindgrenin verotapaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren (luettu 14.02.2016)
http://www.vapaasana.net/blogi/2011/11/102-verotettu-astrid-lindgren-kaatoi-demarihallituksen-sadullaan (luettu 14.02.2016)

Kirja: Edward Andersson: Tulo- ja varallisuusverolaki, Judex 1975
Lakimiesyhdistyksen B-sarja N:o 172

Kirja: John Quiggin: Zombitalous, Vastapaino 2014
s. 176- 225, Vaurauden valumavaikutus

https://www.julkari.fi/ (JULKARI, STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto)
Verotuksen kehitys vuosina 1948-1999 Lyhyt esitys.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101672/004honkanen.pdf?sequence=1 (luettu 14.02.2016)


Korkovähennyksen nettohyöty 2016:
"https://www.veronmaksajat.fi/Asunto-ja-auto/Asuntolainan-korot/" (luettu 22.02.2016)

Ilta-Sanomien artikkeli korkovähennyksen poistumisesta ja asuntotulon verotuksen paluusta
(Julkaistu: 25.2.2015 14:26, luettu 22.2.2016)
"http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000000884309.html"

15.02.2016
[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset] [verojutut] [Taxation in Finland]