"...jouduin toteamaan arkisesti: olin ulkona kuin lumiukko." :-)
"illanvieton tarjoilu seisovasta pöydästä musiikkeineen...

VVV PÄIVÄT 4.-5.2.2000 TAIDETEOLLISESSA KORKEAKOULUSSA LUMEKESKUKSESSA HELSINGISSÄ

AMATÖÖRIASIAKAS VIESTINNÄN TAVARATALOSSA

Viestinnän tutkimuksen päivien loppupaneelissa puhuttiin viestinnän tavaratalosta.. Tarkoitetaan, että viestinnän nimikkeen alla on monenlaista tutkimusta. Sanottiin myös arkielämän vertauksena, että tosi ammattilaiset ja amatöörit käyttävät erikoisliikkeitä, muut asioivat tavarataloissa.

Itse olen viestinnän suhteen amatööri, ainakin opintojen suhteen. Olen opiskellut Helsingin Avoimessa Yliopistossa jonkin verran viestintää. Muuten viestinnän kysymykset ovat aina kiinnostaneet, niinkauan kuin jaksan muistaa, erityisesti organisaatioiden viestintäkäyttäytyminen. Leipätyökseni koetan viestiä IT-alan (= ent. ATK) asioita asiakkaiden ymmärtämällä kielellä. Työnantaja on "herkullinen" siinä mielessä, että se on 10 000 ihmisen organisaatio, jonka sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä riittäisi tutkimista.

EI RAHA VAAN AIKA- OSTOSMATKA

Tavaratalovertaus tuntui VVV-päivien suhteen olevan kohdallaan: erilaisia esityksiä ja tilaisuuksia oli paljon tarjolla. Onneksi normaali tavaratalokävijän este ei haitannut: kaiken sai samalla rahalla.

Mutta yksi resurssi oli niukka - aika. Kaikkialla ei voinut olla yht 'aikaa. Toisaalta ostosmatkan pituus oli erinomainen -satun asumaan puolen kilometrin päässä Lumekeskuksesta. Jotkut tulivat Rovaniemeltä saakka- ei ehkä ostoksille, enemmän kai myymään.

OSTOKSET

Voisin kertoa hieman tarkemmin ostoksistani, joita tein. Kuuntelin esityksiä kolmessa ryhmässä ja lisäksi kuuntelin kumpaakin ulkomaista esiintyjää. Loppupaneeli oli viimeinen "ostos"

1) REKLAAMISTA LIFE-STYLESPOTTEIHIN

Tämä Satu Jaatisen esitys oli heräteostos. Tapasin Sadun sattumalta ennen ryhmän kokoontumista kahvilassa ja hän sai "myytyä" esityksensä.

SOTAKARTTAA KATSELLESSA. JATKOSODAN MAINOSTEN ANTAMA KUVA SOTA- JA KOTIRINTAMASTA.

Mainos oli valjastettu tuolloin propagandan palvelukseen. Vaikka ei ollut paljoa myytävää, silti mainonta toimi jollakin tavalla: mainostettiin vaikka tulevaisuutta, kun taas olisi tavaraa. Esitystä oli mukava seurata. Ääneenpuhutun historiankertomuksen rinnalla kulki muutamien mainoskuvien kalvosarja. Ensimmäisestä "ostoksesta" tuli kaikinpuolin tyytyväinen mieli.

2) INDENTITEETTI, TILA JA MEDIAMAISEMA

KANSALLISVALTIO, ALUEELLISTUMINEN JA IDENTITEETTIPOLITIIKKA

Jouni Häklin esitys jäi osaltani lyhyeksi, mutta sain kuitenkin kerrattua Euroopan kehityssuuntaa: kansallisvaltio-aatteen häipymistä gloKAlisaation hyväksi. Eurooppa on alueellistumassa. Omasta kokemuksestani voin keroa paljon (Suomessa) muuttaneena ihmisenä, että kotikylän merkitys ajatuksissa on kasvanut: ei sinne ole mikään kaipuua, mutta ajatuksissa se on kuitenkin jotain pysyvää. Ehkä ihmiset muutenkin alkavat samaistua enemmän omaan kotikylään, -kaupunkiin, maakuntaan kuin varsinaiseen valtioon. Toisaalta on kasvamassa taloudellisia, alueellisia yhteenliittymiä: Pohjoismaat, Itämeren alue, Barentsinmeren alue.

3) VALON VELJISTÄ VERKKOIHIN

TIETOKONEPELIEN ASEMA JA MERKITYS SUOMALAISEN KOTIMIKROKULTTUURIN MURROKSESSA

Tämä historiantutkija Petri Saarikosken esitys oli todellinen löytö. Joskus tavarataloistakin löytää sattumalta hyviä ja edullisia tuotteita.

Petrin esitys kertoi erään tietokonepelin historiasta. Siitä sain seuraavia ajatuksia:

Tämä oma ATK -ala (tai ainakin se ala, joka tällä hetkellä elättää ;-)), silläkin on historia, ehkä lyhyt, mutta on kuitenkin. Jos ei tunne historiaa -ei voi täysin ymmärtää nykypäivää. Ja se on ykypäivän median yksi vika: ATK-alasta puhutaan aina ilman historiaa, kaikki tapahtuu vain nyt ja ennenkaikkea tulevaisuudessa. Yritysten arvotkin lasketaan sen mukaan, mitä ne EHKÄ voivat olla TULEVAISUUDESSA - hassua.

OMAN ELÄMÄNSÄ KÄSIKIRJOITTAJAT. KOTISIVUT JA TEKIJYYDEN KYSYMYS

Susanna Paasosen esitys oli kuitenkin varsinaisesti se, jota odotin. Olen pitänyt omaa kotisivua jo vuodesta 1994 lähtien. Nykyinen osoite on tämän ostoserittelyn lopussa.

Susanna kertoi monipuolisesti eri näkökulmia tutkimukseensa. Koska olen amatööri, en ymmärtänyt kuin ehkä puolet, mutta yksi ajatus jäi mieleen: Sanotaan, että vieraillaan kotisivuilla, no sehän on aivan analoginen ilmaus siitä, että vieraillaan toisen kotona. Kävin miettimään, minkälainen mahtaa olla oma koti. Susannan esityksen perusteella huomasin, että kuinka perusteellisesti ja monipuolisesti voidaan tuollaistakin nykypäivän ilmötä, kuin kotisivua lähestyä tutkimuksellisesti.

4) EMERGENCE OF COMMUNICATION NETWORKS: A SELF-ORGANIZING SYSTEM PERSPECTIVE

KALVOT, NETTISIVUT YM. REKVISIITAT - LINUX&Windows

Perjantain ulkomainen vieras oli Noshir Contactor. Hänen esityksensä oli organisaatioviestinnän alalta. Koska olen amatööri sekä kielen että aiheen suhteen, odotin jännityksellä, mitä Noshirin esityksestä saan irti. Siksi kävin ennen esitystä Noshirin kotisivuilla ja siellä oli joitakin kalvosarjoja. Lisäksi esittäjällä itsellä oli muutama kalvo näytettävänään. Eli, jos ei ollut aina kuulemasta perillä, kalvot selvensivät.

Muuten esitys palautti mieleen oma leipä-alan: Tietokoneiden käyttöjärjestelmä Linux on kehittynyt vapaasti Internetissä, ilman organisaatioita, ilman aikatauluja, budjetteja ym. normaalin yrityselämän kahleita. Ja siitä on tullut edes jonkinlainen vastus organisaatiotuotteelle, jonka nimi on Windows.

Eli itsestään järjestyvistä organisaatioista on varmasti perinteisilläkin organisaatioilla opittavaa.

5) DIASPORIC MEDIA AND GLOBALISATION

SUULLINEN ESITYS -LUMIUKKOVERTAUS

Roza Tsagarousianou kertoi sanallisen laveasti diasporassa elävästä kreikkalaisyhteisöstä

Englannissa. Tällaista olin ymmärtäväni. Hänellä oli siis esitys, joka perustui vain suulliseen esittämiseen. Jotta ymmärtäisi tällaista esitystä, kielitaidon on oltava hyvä.

Koska englannin kuullun ymmärtäminen ei ole ihan rutiinia ja myös aihepiiri oli outo, jouduin toteamaan arkisesti: olin ulkona kuin lumiukko. Vieressäni istunut espanjalainen tutkija teki muutaman muistiinpanon, joita vilkaisin, en siltikään "päässyt kartalle".

Mutta pidin silti esityksestä, ei aina tarvita kalvoja, nettisivuja ym. rekvisiittaa. Nykypäivänä on arvokasta sellainenkin esitys, jota saa vain kuunnella.

6) VIESTINNÄN TAVARATALO: ONKO MONINAISUUS RIKKAUS VAI RASITE

Lauantaina päivien lopuksi oli paneelikeskustelu. Siinä oli puheenjohtaja Ulla-Maija Kivikurun lisäki 6 muuta osanottajaa:

Päivi Hovi-Wasastjerna (Taideteollinen korkeakoulu), Antti Blåfield (Helsingin Sanomat), Tarmo Malmberg (Vaasan Yliopisto), Hannu Nieminen (Turun Yliopisto), Maarit Valo (Jyväskylän yliopisto), Mauri Ylä-Kotola (Lapin ylipisto)

Paneelissa tuli siis esille viestinnän tavaratalon käsite. Viestinnän kenttään voidaan lukea monen eri tieteenalan tutkimusta -ei pelkästään journalismia ja kaikkea siihen liittyvää.

Mutta ei paneeli yksimielisesti pitänyt tavaratalo -metaforasta. Siitä syntyi keskustelua ja väittelyä. Erityisesti olen Maarit Valon kanssa samaa mieltä hänen todetessaan, että nyt vasta oli ensimmäiset viestinnän päivät. Samoin hän totesi olevan paljon viestinnän tutkimusta, joka lähtee arkipäivästä.

Juuri näiden seikkojen vuoksi viestintä kiinnostaa: se on todella monitieteellinen ja usein kysymyksenasettelut nousevat arkipäivästä.

Paneeli oli aiheeseensa nähden aivan liian lyhyt, mutta toimi hyvänä loppukoosteena päivistä. Kuulijoita olisi voinut olla muutamaa kymmentä enemmän (lienee käytännön matkasyyt esteenä) ja vuorovaikusta myös hiukan enemmän yleisön kanssa. Onneksi ehdin esittää oman toiveeni: "Viestinnän tavaratalo on niin iso, että varsinkin amatööriasiakas tarvitsisi hyvän info-pisteen." Paneeli olisi voinut toimia myös päivien aloittavana ohjelmana.

TULEVAISUUS

Toivon, että ihanan laajaa viestinnän kenttää ei alkaisi rasittaa keinotekoiset tieteenrajat ja taistelut rahasta ja vallasta. Paneelin perusteella tältä näyttikin, että viestinnän eri osa-alueiden edustajat tulevat hyvin toimeen keskenään -toivotaan näin jatkossakin

HUOLTO JA VIIHTYVYYS

Vaikka kuinka olisi hengenravintoa tarjoava tilaisuus, fyysistä huoltoa ruoan ja juoman muodossa ei saa unohtaa. Ruokala toimikin 1. päivän ajan kohtuullisesti ja illanvieton tarjoilu seisovasta pöydästä musiikkeineen siivitti hyvin ajatustenvaihtoon päivän esittäjien kanssa. Toisena päivänä olisi suonut ruokalan olevan hiukan kauemmin auki.

Rafael Hellsten