Vappu Turussa ja Tampereella

Perinteitä

Tultuani Turkuun joskus ammoisina aikoina, olen aina viettänyt vappuaaton siellä. Yksi vappu tosin oli aivan käsittämätön - se kului Hämeenlinnassa. Mutta ehkä se oli opiksi ja opetti arvostamaan perinteisten vappukaupunkien:
TKU, TRE, HKI rientoja.

Perinteiden merkitys – saavutusten arvostus

Ehkä perinne on turhan hieno sana, puhutaan vaikka säännöllisesti toistuvista tavoista. Mielestäni nykyisenä muuttuvana aikana täytyisi pitää jostain säännöllisestä tavasta kiinni, minulla se on vappuaatto Turussa – ja lakki päässä.

Pitäisi myös aina osata terveellä tavalla arvostaa (ei korostaa) omia saavutuksiaan, Minulle ainakin kielipainotteinen lukio oli sangen rankka ja puhumattakaan, millainen koettelemus oli koulumatka laiskalle ihmiselle:
kokonaista 20 km mennen tullen Iittalasta Hämeenlinnaan.

Ja tietenkin: Hämeenlinnan lyseossahan on vaikuttanut vaikka ketä:
Sibestä (siis Sibelius) lähtien Irwiniin saakka.

Näkökulmaa vappuunkin

Nyt kahtena vuonnahan on näkökulma laajentunut: Viime vappuaattona tulin Helsingistä Iittalan kautta Turkuun ja nyt siis olin Tampereella vappupäivänä. Periaatteessahan se on samanlaista, kunhan vain on paljon lakkipäisiä liikkeellä, siinähän se.

Miten eteenpäin

Onneksi aina on löytynyt vappuhenkisiä kavereita ja tuttuja, ja tullut jopa uusia. Tosin ”rintamasta” on joitakin väistynyt, mutta jatkuvuus lienee turvattu.

Muut juhlat

Juhannus on taasen kohta ja taidan pyrkiä silloin toteuttamaan itseäni valtavirtaa vastaan:
Pyrkimys on ollut kaupunkijuhannukseen ja se on useimmiten onnistunut.
Jouluthan ovat jo monasti menneet liikkuen ja hotellissa jne.. kaikkien perinteisten tapojen vastaisesti, eli siinäpä se oma traditio on muodostunut.