[Alkuun ] [oikeusjutut] [matkakertomukset 2000-luvulta] [matkakertomukset 1900-luvulta] [verojutut] [Taxation in Finland]
22.10.2009

KOKKOLAN SEMINAARISTA HYVÄÄ MIELTÄ

Sisällysluettelo
1. KÖYHINÄ PERUSTETUT PALVELUT - KÖYHILLE(KIN)
2. HISTORIAN SAUMAKOHDAT JA NOPEA NOUSU
3. MIELIPITEEN VAPAUS

Kokkolan seminaarissa oli sen verran monia puhujia, jotka olivat valmistautuneen hyvin (ehkä jotkut liiankin hyvin ja sen vuoksi pitkät esitykset), että on aihetta kirjoittaa nyt toinenkin osa.

Monista esityksistä jäi mieleen oikein hyviä asioita Suomesta ja historiastamme. Olemme onnistuneet olemaan etulinjassa sosiaalisissa parannuksissa ja meillä on vielä lukematon määrä kilpailukykyämme vahvistavia tekijöitä.

Eli seminaarissa oli siis pohjalaisten tekemä rento tunnelma, mutta siellä nostettiin esille myös selkeästi hyviä asioita historiastamme, jotka jollain tavalla antavat uskoa tulevaisuuteen jo sellaisenaan.

KÖYHINÄ PERUSTETUT PALVELUT - KÖYHILLE(KIN) alkuun

Jyväskylän yliopiston rehtorin, Aino Sallisen esityksesssä painotettiin mm. meidän kilpailutekijöinä peruskoulua ja kirjastolaitosta.

Alunperin meillä on ollut yleinen oppivelvollisuus (vuodesta 1921) eli kansanomaisemmin koulupakko. Se tuli voimaan, jos ei nyt niin kovin aikaisin verrattuna moneen muuhun valtioon, mutta se toteutettiin paljon alhaisemmalla bruttokansantuotteen tasolla kuin monissa muissa maissa.

Siis suomeksi sanottuna aloimme tarjota perusopetusta ja sitä maailmallakin kuuluisaa *ilmaista* kouluruokaamme jo varsin köyhinä.

Toisaalta jonkinlaista opetusta oli aikaisemminkin saatavissa monissa kouluissa ja joskus myös melko tavalliselle kansalle. Kirkko oli myös vaatinut ja opettanut kaikille vähintään lukutaitoa. Kirkko halusi tietenkin levittää omaa oppiaan, mutta sivutuotteena tuli levitettyä taito mahdollisesti omaksua muitakin oppeja tai tietoja ja taitoja.

Toinen asia, jonka toteutimme ollessamme paljon köyhempiä kuin moni muu valtio perustaessaan vastaavaa palvelua, oli yleinen terveydenhoito. Meillähän oli kunnanlääkäreitä ennen terveyskeskuslääkäreitä ja ne ottivat kyllä maksun palveluksistaan. Toisaalta lääkärit koulutettiin yhteiskunnan varoin ja olihan heillä kunnan puolesta asunnot ja ylipäätään lääkäreitä oli sentään saatavissa varhain jo melko syrjäisilläkin seuduilla ja kai niistä maksuista aina hiukan soviteltiin köyhimpien kanssa.

Kirjasto on myös julkinen palvelu, jota ei edes varmaan enää huomata, ehkä sen vuoksi, että käyttäessään sen palveluita, ihminen ei ole erityisemmässä tunnetilassa, kuten ollessaan hiukan sairas ja turvautuessaan terveydenhoitopalveluihin.

Tieto on edelleen valtaa, kuten rahakin. Rahaa eivät kaikki saa ja kukaan ei kai tarpeeksi, mutta ainakin näihin päiviin asti, kirjastosta on saanut ilmaiseksi tietoa kaikkiin tarpeisiin ja viihdettäkin.

HISTORIAN SAUMAKOHDAT JA NOPEA NOUSU

Suomi pärjää historian saumakohdissa sanottiin seminaarissa. Ylipäätään on muistettava, että varsinkin ennen puunjalostusteollisuuden alkua 1860-luvulla olimme käytännössä kehitysmaa tosin ilman varsinaista orjuutta. Sen jälkeen ihan materiaalinen nousu on ollut nopeaa ja vielä se jatkuu. alkuun

MIELIPITEEN VAPAUS alkuun

Nostaisin mielipiteen vapauden yhdeksi jo pitkään vaikuttaneeksi menestystekijäksi, mutta joka on voinut muuttua liian itsestäänselväksi.
Meillä on ollut vapaus pahimpinakin demokratian vajevuosina sanoa mielipiteitämme.Tosin pieni kansakunta on politiikassa ja yrityselämässä usein yhden ajatuksen läpitunkema, josta kyllä saa poiketa ja ilmaista olevansa eri mieltä, mutta sillä ei ole vaikutusta.

alkuun

22.10.2009